Lupa myönnetty.

Iltalukeminen ja jälkiruokasuklaat!

Mulla on ollut taas tosi kiire päivä, periaatteessa. Enhän mä ole ollut muuta kun töissä ja kotona. Aamulla olen tullut Pukkilasta, ja töistä pääsin puoli kahdeksalta. Kävin ruokakaupassa, raahasin autosta viikonloppuna ostetun mikron (rakkauspakkausmikro!), se oli taas sellainen rymyäminen mikä olisi pitänyt saada videolle, siitä olisi tullut hauskaa Youtube-matskua. Minä kun halusin kantaa kaiken samalla kertaa. Ja myös avata avaimella oven laskematta mikroa tai ostoskasseja alas. Huoh. Ensimmäistä kertaa tämän talon asukas puhui mulle ja tarjosi apuaan. Taisin näyttää tosi säälittävältä :D Mikro oli myös toimiva, se tuli testattua. Ja tein ruokaa, söin, pesin pyykkiä, vaihdoin lakanat, purkasin viikonlopun tavarat laukuista, siivosin, ruokin kissat ja kävin suihkussa. Ja kaikki tämä 1h 40 min. Ehdin välissä myös katsoa jakson frendejä ja lukea lehteä suklaan kanssa!

Uusi mikro, mun OptimusMegaCoolTron. SIINÄ ON KAHVA :D

Pasta carbonara, fetarypälesalaattia ja perunasalaattia <3

Viikonloppu oli taas kaikinpuolin mahtava, tuli nähtyä mun murusia, Riikkaa ja Villeä, Katia, Niinaa ja tietysti Tuukkaa. Tuli oltua koiravahtina (kakkaa!), käytyä paikallisessa, shoppailemassa, syömässä ja myöskin Helsingissä. Lauantaina oli Circuksessa Above&Beyondin keikka, se ilta oli kyllä täydellinen trancepläjäys, oli aivan huippua. Tässä muutamalla kuvalla meidän iltaa...

Orkidea

Ihanat naiset <3

<3

Niina photobomb!

Oli ihana reissu kyllä. Ja ihana viikonloppu kaikin puolin, oli vähän nihkeetä taas palata arkeen, mutta osaa sitten nauttia niistä vapaahetkistä ja viikonlopuista enemmän kun välillä pitää käydä töissä. Työssä nyt varsinaisesti ei ole mitään vikaa, asiaakkaat ovat pääosin mukavia (tosin poikkeuksiakin löytyy), mutta työilmapiiri voisi olla paljon parempi. Alkaa vähän motivaatio hävitä tästä työntekemisestä. Mun elämä on kyllä muuttunut ihan hirveästi parin viime kuukauden aikana. Mun kulunut vuosi on ollut enemmän ja vähemmän synkkä, hyviä hetkiä on ollut paljon, mutta pääosin 2012-vuosi on ollut mulle huono vuosi. Se oli yhtä ihmissuhdesolmua, tunti ja päivä kerrallaan elämistä, jaksamista ja voimien keräämistä. Tää vuosi alkoi jo ensimmäisestä päivästä ja ensitunneista lähtien hyvin, alkean siitä kun näin ensimmäisenä päivänä vuonna 2013 kissanpaskan matolla. Löytyi T sieltä samalla vilkaisulla myös. Vaikkakin mun mieltä kalvaa edelleen eroasiat, mä olen päässyt eteenpäin ja mä olen itsestäni tosi ylpeä. Koska mä luulin etten mä selviäisi tästä. En yksin asumisesta, tai saisi enää mitään aikaan tai tekisi mitään. Mä pelkäsin että mä jumiudun neljän seinän sisään omien painajaisteni kanssa. Mutta mä en tehnyt niin. Mä alusta asti lähdin liikkeelle ja pidin itseni kiireisenä. Ja oon kyllä ollut nytkin todella kiireinen. Mutta en kammoa sitä kotiin tulemista, mulla ei enää ole tarvetta täyttää kaikkia tyhjiä hetkiä olemalla jonkun seurassa tai pakko soittaa kokoajan jollekin. Nyt mulla lähinnä on vaan se että mä olen mieluummin omassa rauhassa, nyt en oikein jaksa ketään tai tehdä mitään. Tuntuu että on painanut viimeiset  3 kuukautta hirveällä raivolla ja vimmalla joka suuntaan. Tai oikeastaan viimeisen 9 kk. Nyt mä haluan vaan rauhoittua, olla enemmän kotona ja jos löytäisin jostain ajan sille että mä voisin vaikka katsoa telkkaria. 

En ole tainnut katsoa tv:stä kokonaista ohjelmaa  joulukuun jälkeen. Viimeksi olen tainnut katsoa Kurjia kuppiloita, sekin nauhalta ja pätkissä kun ei kerralla ehtinyt. TV on Iiron, se pitäisi palauttaa ja ostaa oma. Toisaalta olen miettinyt että viitsiikö sitä töllöä nyt edes ostaa heti kun ei sitä ole tarvinnut. Jännittävää että mä voin sanoa noin, koska vuosikin kun mennään takaperin, me oltiin Iiron kanssa kuukauden mittaisessa tv:n katselulakossa, koska me ei tehty yhtään mitään muuta kun katsottiin televisiota. Ajateltiin että keksiikö sitä jotain muuta tekemistä jos ei katso telkkaria. Ei taidettu keksiä, me luotiin porsaanreikä jonka mukaan sai katsoa muumeja DVD:ltä. Eli musta, täydellisestä tv ja tietokoneriippuvaisesta on tullut ihminen joka ei katso enää telkkaria ja löytää juuri ja juuri ajan käydä pikaisesti päivittämässä blogia, facebookissakaan en ole käynyt koneella hirveästi käynyt, kännykällä lähinnä. 

Mutta mun on myönnettävä että sen suurimman energian tähän muutokseen olen saanut kyllä T:sta. Mutta itse mä olen muuttunut. Mä olen päättänyt olla välittämättä muiden mielipiteistä, mä olen päättänyt että voin tehdä mitä lystään, jos se vaan tekee mut onnelliseksi. Tietysti järjen kanssa. En mä irtisano itseäni töistä ja muuta Ibizalle vaikka

 se oliskin aika houkutteleva vaihtoehto. Lähinnä vaan se että mun ei tarvi välittää mitä joku naapurin PirkkoMarjaLiisaPena musta ajattelee jos mulla on verkkarit ja korkkarit yhtäaikaa jalassa, tai mitä mun läheiset siitä ajattelee että oon vetässyt itseni raivarilla uuteen elämään. Mä todella tarvitsin tätä muutosta, koska mun vanha elämä oli vetämässä mut niin pohjalle. Mä käyn paikoissa, mä näen ihmisiä, mä voin tulla ja mennä miten huvittaa ja olla kenen kanssa huvittaa. Kukaan ei olisi jaksanut kuunnella enää sekuntiakaan sitä mun valittamista. Mä oon onnelinen kun voin rehellisesti vastata kysyttäessä että hei mulla menee ihan hyvin. Ei mun tarvi olla kotona itkemässä, mä voin jatkaa mun elämää. Koska muutosta mä halusin, muutosta mä sain. Ja se on tehnyt mut onnellisemmaksi kuin pitkään aikaan. Mä oon ollut se joka valittaa siitä kun on paska elämä ja mikään ei tunnu miltään ja yhyy nyyh kaikki on paskaa mut enpä liikauta eväänikään asian korjaamiseksi. Vitut, nyt mä teen kaiken sen mitä oon halunnutkin tehdä. Ja olla se ihminen kun haluan olla. Käydä paikoissa, tavata ihmisiä, syödä suklaata jos siltä tuntuu, mennä aamuseitsemältä spinningiin jos siltä tuntuu, pussata toista lumikasan korkeimmalla huipulla, jättää kaikki valot päälle jos niin haluan tai katsoa Frendejä tietokoneelta aamukolmelta. Anteeksi jos mä nyt en jaksa olla vitun masentunut ja nyhvätä himassa, oon myöntänyt itselleni luvan olla onnellinen. 

Tää biisi on ihana, mutta tää video.. En ollut koskaan aiemmin katsonut tätä. Jokainen katsoo, tää on niin loistava. Tää oikeastaan on siitä mitä just kirjoitin. Omistan tän jokaiselle elämäänsä kyllästyneelle ja kaavoihin kangistuneelle valittajalle.

"To do list: 

1. Not give a fuck

2. That is all"

Jenz