Kalahoitoja ja donitseja

Töihin menossa. Jaksoin jopa suoristaa ton reuhkan!

Taas viikko vierähtänyt, aika menee periaatteessa hirveän nopeasti vaikka yksittäinen päivä tuntuu aina menevän hitaasti. Viikko oli taas työntäyteinen, mulla oli ensimmäinen iltavuoroviikko (11:30-19:30) yli kuukauteen, mutta tästäkin viikosta olin yhden kokonaisen päivän vaan iltavuorossa, koska olin joitain päiviä yksin töissä ja toisessa liikkeessä. Ja keskiviikkona oli Schwarzkopfin Essential Looks-koulutus, missä oli talven ja syksyn muotijuttuja ja uutuuksia. Mä olin ihan liekeissä siellä koulutuksessa kun avausbiisinä soi Marilyn Mansonin Rock is Dead. Sitä kappaletta en ole kuunnellut kyllä muutamaan vuoteen, tuli jotenkin nostalginen fiilis ja samaan aikaan semmoinen ihmeellinen kipinä ja innostus. Musta se on niin jännä miten musiikki saa tuntemaan niin outoja tuntemuksia ja jos muuten ei uskalla tuntea mitään tai antaa tunteille valtaa niin sitten jotkut kappaleet vaan on sellaisia ettei sitä pysty estämään. Ehkä musiikki siksi on mulle niin tärkeää. Nyt soi sitten tänään taas Armin van Buuren. 

Aamupala :)

Tää oli ensimmäinen aamu hirveän pitkään aikaan kun heräsin kotona niin ettei tarvitse mennä mihinkään, ja myös että olen KOTONA ja herätään Iiron kanssa sitten kun ei enää nukuta. (eli 8:18, jos olisi ollut arkiaamu niin kello olisi soinut 8:20, eli unirytmi 10+!) Mä nousin ensin ja tein meille sitten aamupalaa pitkästä aikaa ja syötiin ja katsottiin Simpsoneita nauhalta. Ihana aamu kyllä! 

Viime viikonloppuna olin taas Pukkilassa ja Porvoossa, ja pitkästä aikaa sain hetken viettää aikaa ihanan Evani kanssa, me nähdään ihan turhan harvoin. Eva on erikoinen tapaus, (ja tämä on kohteliaisuus niin paljon kun vain voi olla) ja aivan uskomaton ihminen, epäitsekkäimmästä päästä. Tässä kuva Amarillosta jossa kävimme syömässä, (kiinalainen ei ollut auki!) ja jossa hajamielinen ja hieman pihalla oleva tarjoilija nimesi mut Amazooniksi. Thanks, just sen lisänimen mä itselleni kaipasinkin :D 

 Mutta joo, Eva on tyttö jolla ihan hyvin voi olla kyniä tukassa ja prätkähiiri takinkauluksessa :) <3 

Torstai-iltana luikahdin töiden jälkeen Katin kanssa Ideaparkin parantamaan maailmaa, mutta se lähtikin ylläripylläri taas räpylästä ja se muuttui suunnitelemattomaksi shoppailuksi Gina Tricotissa jossa piti piipahtaa pikaisesti (eli siellä meni n. 45 minuuttia) ja ähelsimme kovaäänisesti sovituskopeissa (omissamme) ja aiheutimme varmasti pahennusta muissa hienostopimuissa jotka ei varmaan käy koskaan edes vessassa. :D Mutta mukaan lähti farkut, liian tiukat ja liian kalliit, mutta ihanat silti. Kati taisi ostaa samat housut, noin puolet pienempänä tosin ja erivärisenä. Ja ostin myös teltan kokoisen paidan, vähän lihomisvaraa :D Ei vaiskaan, hieno paita se on, lepakkopaita. Tosin siinä on tosi kriipi tyyppi siinä kuvassa.

Uudet farkut (Lisa) Gina Tricot 29,90 ja paita 19,90e.

Toi tyyppi on pelottava :D

 Kati vei mut myös extempore jalkahoitoon Ideaparkin Lagoonissa, jonka suoritti pikkuriikkiset kalat. Se tuntui tosi kummalliselta aluksi, teki niin mieli kiljua kun upotti jalat veteen ja ne kalat hyökkäsi jalkoihin kiinni ja alkoi imutella ! Äkkiä siihen tottui, se tuntui lähinnä että jalat olisi poreilevassa vichy-vedessä.  Se oli tosi kivaa :)

Siellä niitä Garra Rufoja menee!

Kati ja kalat! <3

Meille avattiin viereen töissä uusi kahvila, ja Marie kävi heti hakemassa meille pikku donitsit, ihan sikahyvää ja aika massiivisen kokoiset oikeesti.

Semmoista taas tällä kertaa. Tässä biisi joka on Gangnam Stylen esittäjältä PSY:lta, ei ihan niin hyvä kuin edellä mainittu, mutta sika hyvä silti! Bilejalka vähän vipattais.. Mut pah, eikun taas huomenna töihin. Grrrrhh.

Ja tämän linkitti rakas serkkutyttöni kun kaipasin jotain uutta mukavaa, tässä aivan ihanat sanat. Hyvin erityyppinen kuin mitä normaalisti kuuntelen, mutta tykkäsin tästä :)

Why are the things that I want to say
Just aren't coming out right?
I'm tripping on words

Jenz