Iiron muuttopäivä

Tässä onkin ollut jo vähän pidempi postaustauko taas, ei ole ollut energiaa tai jaksamista kirjoittaa, enkä oikein tiedä olisiko ollut sanottavaakaan. Tämä viikko on ollut periaatteessa ihan mukava, oli kiva viettää itsenäisyyspäivää erittäin hyvässä seurassa, naureskella ja olla vähän poissa kotoolta ja saada muuta ajateltavaa. Oon stressannut tätä päivää ja tätä hetkeä monta viikkoa, tänään on Iiron muuttopäivä, Kepponen lähtee pois. Me erottiin tosiaan 31.10, onhan tässä ollut aikaa pakkailla ja valmistautua, aikaa meni kauan ennenkun Iiro löysi edes asunnon.

Mun ihana serkkuni Sari oli myös tämän viikonlopun täällä mun kanssa, mä en tosin ollut maailman iloisinta tai sosiaalisinta seuraa, mutta Sari taisi ymmärtääkin etten ole nyt ihan parhaassa vedossa. Me syötiin (erittäin) hyvin koko viikonloppu, pakkailtiin loppuja Iiron tavaroita, kuten sähköjohtohelvetit selvitettiin ja pakattiin pelikonsolit, tietokoneet, yms. roinat mitä pyöri vielä täällä sikinsokin.

Ps. Horoperse.<3

Sari <3

Yritettiin myös vähän laittaa mulle tänne joulua kun en ollut oikein herännyt siihen että kohta on joulu, en yhtään ole jaksanut ajatella joulua ja tajunnut sitä että muut hössöttää joululahjoja ja jouluruokien hankkimista ja kaikkea muuta mitä mä normaalisti miettisin tähän aikaan vuodesta. Mä sanoin äitille ja iskälle, siskolle ja kaikille kavereille ettei hankita joululahjoja, koska mulla ei voima ja jaksaminen riitä nyt joulun ajattelemiseen. Me koristeltiin joulukuusi, laitettiin kynttelikkö ja mä tänään laittelin muutenkin vähän kynttilöitä ja yritin olla ajattelematta kaikkea tyhmää ja ahdistavaa ja laittelisin vain joulua tänne. Käytiin Ikeassa Sarin kanssa kiertämässä ja mä yritin miettiä ja suunnitella miten mä tän asunnon laittaisin.

Kynttelikköä..

Saaga viettää vitusti joulua!

Parveke ja kynttilöönejä.

Uudet tyynyt Ikeasta.

Kristallikruunu jeeij! Kaikki voi saletisti lyödä siihen päänsä!

 
Ikeasta tuli sitten osteltua vähän enemmän kuin oli tarkoitus (eli ei yhtään mitään), mutta oli kivan vähän ostaa jotain uutta ja laittaa kotia, piristää sekin kummasti. Nyt mä odottelen Iiroa ja sen veljeä Tuukkaa tähän takaisin, ne muuttaa kahdella henkilöautolla. Ja KYLLÄ, 160x210cm jenkkisängyn saa kuljetettua henkilöautossa. Vain Kepposet tuntuu pystyvän siihen, ei tässä kai voi muuta kun nauraa. Mulle jää suurin osa tavaroista, Iiro ei isompaa vienyt muuta kuin sängyn, tietokonepöydän (+koneensa ja elektroniikkansa), nojatuolin (joka oli ruma mutta maailman paras istua), joitain astioita, liinavaatteita ja tietysti sitten omat tavaransa, vaatteensa yms. Mulle jäi kaikki muu. Nyt istuskelen makkarissa ja tuijottelen tota tyhjää sängyn paikkaa ja punnitsen vaihtoehtoja, laitanko mä siihen  väliaikaisesti sellaisen kamalan retkisängyn vai levitänkö sohvan itselleni ja nukun siinä. Uusi sänky mulla onkin tiedossa jo, kunhan vain odottelen sen saapumista (toivottavasti viikonloppuna.). Nyt tuolta eteisestä kuuluu sellaista kiroamista ja rymyämistä että mun on paras ehkä vahtia ettei noi Kepposen veljekset pura ihan koko taloa kasaan. Ja muuta sitä pois Volkkarilla. Ehkä mä tässä postailen vähän useammin, nyt mulla on aikaa, nimenomaan muillekin jakaa. 

Päivän fiilis, levoton mölli.

Sari oli ihana kun mä murehdin ettei kukaan enää jätä mulle lappuja pöydälle ja marisin että mä rupen jättämään itselleni lappuja, Sari oli jättänyt mulle lapun ja huomasin sen kun tulin kotiin. Aaws. <3

Laittelin uudet kuvat roikkumaan seinälle :)

Olohuone näyttää nyt kyllä vähän tyhjältä. Joulukuusi toimittaa Iiron jättämää tyhjää tilaa.

 

 Tänään muutenkin tuntuu olevan sellainen päivä että kaikki eroaa. Ainakin niin facebook väittää. Ehkä mä menen itsekin muuttamaan sinne parisuhdestatusta. Tai sitten en, luultavasti en. Nyt noi poijjaatkin sai viimeiset kamat vietyä ja tänne tuli kummallinen hiljaisuus taas. Tää paikka on sama, tää on mun koti missä on mun jutut ja tavarat, mutta tää tuntuu tosi kummalta. Kissatkin on jossain piilossa, ajattelin että ne olis sängyn alla, mut vittu eihän mulla ole sänkyä :D

Mä oon kuunnellut repeatilla tässä ehkä tunnin Cheekin ja Jonne Aaronin - Anna mä meen, mä linkitin sen jo viime postaukseen, se vaan niin osuu ja uppoaa, ne sanat vaan uppoaa just nyt. Tänkin biisin mä olen linkittänyt tänne monestikin aiemmin, mutta nyt mä kuuntelen näitä samoja. Ja tää on mun soittoääni. Aina tuntuu että puhelin soi kun tää biisi soi. Tästä tulee mieleen kevät ja kesä, vähän talveakin viime vuodelta. Ai että on muuten mennyt vuosi nopeasti. Vaikka aika ei tunnu kulkevan mihinkään. Silti on mennyt taas vuosi. 

 

 

Saa soitella. 

Jenz