Jotenkin niin palaa hermot..

Tää vuorokausi on jotenkin taas maailmankaikkeuden perseyden huipentuma. Ensinnäkin sikkon ihana murunen Olga-iguaani oli sairastunut, ja se joutui lähtemään viimeiselle matkalleen, toivottavasti se pikkunen suomuhölmö nyt pääsee vihdoin sinne Brasiliaan minne se on vuosikausia yrittänyt löytää pakoreittiä. R.i.p Olga <3  

Mä eilen illalla raahasin häkkivarastosta mun vanhan DVD-soittimen ylös ja ei ollut todellakaan mikään helppojuttu saada niitä johtoja pujoteltua ja laitettua itsekseen, ja kun vihdoin sain sen masiinan laitettua, niin vittu eihän se DVD-kelkka edes auennut ja vihdoin kun sain sen auki ja levyn sisään, se ei edes lue levyä. Vittuakos siinä sit.

Saagan uusi nukkumapaikka, kirjahyllyn päällä.

Mä en illalla saanut unta kun tuijotin vaan lamaantuneena kattoa ja seiniä, räpläsin puhelinta ja toivoin että tulisi viestiä tai se soisi. Ja kuuntelin One Directionin Little Thingsiä. Heräsin yöllä siihen että on huono olo, mittasin kuumeen, olihan sitäkin ihan tarpeaksi, ihan kun ei eilen olisi ollut tarpeeksi huono ja paska olo. Enkä nyt osaa määritellä oliko se enemmän fyysistä vai psyykkistä pahaa oloa, mutta sekä että kuitenkin. Ensinnäkin jouduin ottamaan sairaslomaa tämän päivän, joka on tarpeeksi paskaa jo sinänsä, koska siitä tulee kuitenkin sanomista. Enhän mä oikeasti ole kuitenkaan kipeä, eihän kukaan usko. Sain terveyskeskukseen ajan 10:45, ja olin menossa autolle kun mun auton viereinen auto lähti liukkaasti omalta paikaltaan. Mun auto oli lämpiämässä 8:00-10:00 välisen ajan, mutta kas kummaa, auto oli sisältä ihan lämmin mutta lämmityspiuha oli mysteerisesti kadonnut. Selvisi siis miksi se auto lähti niin kiireellä siitä vierestä. Edes tolpan luukkua ei ollut ehtinyt kiinni pistää. Mä olin niin vihainen että hyvä etten heittäytynyt vaan lumeen huutamaan kurkku suorana. Aion soittaa Satolle että mun piuha varastettiin, ja odottakaahan sun mä näen sen auton kuskin, mä niin aion huutaa ja mennä vaikka sen auton ikkunasta läpi jos näen jossain sen takapenkillä mun piuhan. Saatanan paskiaiset! Jätin sinne sähkötolpan sisään lapun että voisitko ystävällisesti palauttaa sen mun piuhan kiitos vittu. Terveyskeskuksessa kävin vaan hoitajan luona pikaisesti ja sitten kävin terveyskeskuksen kahviossa syömässä aamupalaksi riisipuuroa ja luumukiisseliä. Ja teetä. Ja itkin puurooni. Taas kerran mua pidettiin varmaan kajahtaneena.

Ulkona tulee ihan hitosti lunta..

Sain eilen sentään uuden tukan, vähän raitaa.. Ja on mulla housut!

Noikin tarrat tuli ostetua silloin sunnuntaina IKEAsta.

Vaatehuone näyttää tyhjältä, mitähän noille hyllyille laittais... Lisää vaatteita?

Tän päivän aktiviteetit :D

Sitten tulin kotiin, pistin koneen päälle ja PS2:een The Big Bang Theoryn pyörimään taustalle ja ajattelin vain päivitellä blogia ja juoda Finrexiniä. Noh, lopputulos oli että mä kaksi tuntia tappelen että saan uutta nettiyhteyttä toimimaan (mulla on siis kaksi nettiyhteyttä, koneessa on mobiililaajakaista ja nyt mulle avattiin oma kiinteä laajakaista tähän koska ei onnistunut pelkästään se että Iiron laajakaista olisi siirretty mun nimiin, molemmat yhteydet tietysti SONERAN!) soittelen Soneran jokaikiseen asiakaspalvelu ja vikahäiriö numeroon, saamatta puhua oikean ihmisen kanssa. Jouduin puhumaan joka kerta vaan automaattikoneen kanssa puhetunnistuksella, kyllä vitutti. Nyt onneksi sentään tämän mobiililaajakaistan sain toimimaan. Ei taas mitään asioita ole tehty helpoksi. 

Tän kappaleen sanat on vaan niin ihanat. NYT JOKAINEN KUUNTELEE.

Jenz