Aloitetaan alusta!

Hip hei vaan hunajapupuset! 

Mä päätin elvyttää vanhan blogini uudestaan. Alunperin aloitin kirjoittamaan Hairizzle-nimistä blogia viitisen vuotta sitten. Blogin tarkoitus oli kasata hiusjuttuja, erilaisia töitä, hienoja ideoita ja muuta sellaista yhteen paikkaan. Huomasin kuitenkin pian, että kun päivät pitkät teki tukkaa töissä, ei into riittänyt tukasta puhumiseen vapaa-ajalla. Aiheet rönsyilivät ihan jossain muualla. Mutta kirjoittelu oli ihan hyvää terapiaa itselle. Alunperin Hairizzle oli toisella blogisivustolla, jota ei nykyisin enää edes ole. Nyt harmittaa kun kaikki vanhimmat kirjoitukset on hävinneet. Luin nämä vanhat Hairizzlen tekstit läpi, mutten halunnut poistaa vanhaa blogia, joten muokkasin sen uusiksi ja säästin vanhat tekstit. Naureskelin itselleni että oonpas mä nolo ja hävettää ittenikin puolesta. Mutta tuskin juttujen taso on mihkään muuttunut, vaikka ikää onkin vähän tullut lisää.

Eli siis kuka?

Aloitetaan siis siitä, että olen Jennileena (26) nimeltäni. Mut ihan Jenski vaan. Olen parturikampaaja ammatiltani ja opiskelen tällä hetkellä Laureassa estenomiksi. Estenomi on kauneudenhoitoalan ammattilainen ja opinnoissa perehdytään pitkälti kosmetiikan kemiaan ja raaka-aineisiin, kauneudenhoitoalan liiketoiminnan kehittämiseen kuten markkinointiin ja mainontaan, sekä kosmetiikan lainsäädäntöön. Siellä ei opetella meikkaamista ja tukanlaittoa, ne on sitten kosmetologi- ja parturikampaamopuolet erikseen. Tavoitteenani oli alunperin kouluun hakiessa päästä opintojen jälkeen hiusalan opetuspuolelle, mutta nyt olen myös todella kiinnostunut tuosta kemian puolesta. Eli saa sitten nähdä mihin sitä lopulta päätyykään! (Puistokemisti?) Olen opintojen ohessa oman alan töissä, mikä on hyvää vastapainoa sille, että jumittaa päivät pitkät koneella. Tää koulutushan on monimuotokoulutus, eli kouluun tarvitsee fyysisesti raahautua vaan parillisten viikkojen maanantaina ja tiistaina.

Mikä ihmeen kulipäärotta?

Jokainen muumeja katsonut saattaa muistaa jakson jossa muumit lähtevät veneellä hattivattien saarelle. Niiskuneiti ottaa vähän damagea hattivattien kanssa ja Niiskuneidin vähät otsatukat kärvähtää. Niiskuneiti parahtaa: "OLEN KULIPÄÄROTTA!", johon muumipeikko ritarillisesti toteaa että "Minä olen aina pitänyt kaljuista tytöistä!". Sillon kyllä kun leikkautin lyhyen tukan niin Tuuski kysyi oonko jäänyt ruohonleikkurin alle. Ei siltä ihan yhtä korrektia vastaanottoa tullu kun Muumipeikolta.

Minun on helppo samaistua tässä kohtaa Niiskuneitiin. Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa (sukuvika ja suomalaisten kansantauti), joka on vienyt mun tukan aika vähiin ja ne harvat karvat mitä mulla on, katkeilee suhisten lattialle. Mulla on liian usein huonoja tukkapäiviä. Mutta ei se mitään. Niiskuneiti yrittää olla muka sievä, mut oikeasti sillä on vaan keltanen otsatukka ja se on aika pumpsea. On mullakin välillä yritystä! Muuten en oikeastaan tykkää Niiskuneidistä. Nipsu on enemmänkin mun juttu. Sitä pelottaa kaikki, se tykkää syödä ja nukkua ja tykkää kissoista. Mäkin oon vähän pelkuri, tykkään syödä ja nukkua ja möllöttää kotona kissojen kanssa.

En nyt tämän enempää ensimmäiseen postaukseen ala raapustamaan, nyt on se pahin ohi eli tämä nyt on korkattu ja voin alkaa kirjoittelemaan. En aio kirjoittaa päivittäin, kirjoitan sillon kun siltä tuntuu. Mä kirjoitan mun omasta jännittävästä elämästä, siitä kuinka pinnistän aamuisin sängystä ylös, luen kemiaa ja juttelen kissojen kanssa, teen jonkun uroteon kuten leipasen jonku herkkusen tai käyn salilla. Jaan myös todennäköisesti itelleni tärkeitä biisejä tänne. Oon myös vähän shopaholic, eli tulen varmasti myös jatkossakin esittelemään mun halpoja rytkyjä täällä. Että kyllä näin fancyä elämää kantsii alkaa seuraamaan.

Kiitos ja kumarrus!

Jenski