perjantai 28. joulukuuta 2012

Jenskin joulu

Äitin ihanat tulppaanit. Olisin kirjoittanut tähän Hannaa siteeraten pelkästään tulppanaali, mutta en halunnut että se on ensimmäinen ja ainoa sana joka näkyy kun linkitän tän muualle :D

Petterisetä part I

Petterisetä part II


Olen pallossa.











Ei kai tätä jouluasiaa tarvitse tämän enempää selittää.Oli ihanaa kun oli pidempi vapaa, tosin se ei jostain syystä tuntunut pitkältä vapaalta, en tehnyt niitä asioita joita olisin halunnut teh. Enkä nähnyt kaikkia niitä ihmisiä joita olisin halunnut nähdä, tai aikaa oli yksinkertaisesti liian vähän. Joulu oli kuitenkin kaikinpuolin kiva, aika hyvin oltiin pysytty siinä ettei osteta hirveitä määriä toisillemme lahjoja, olihan tietysti lahjoja ja oli niitä paljonkin, mutta ei niin tolkuttomia määriä kuin normaalisti. Mä otan mun joululahjoista tänne vielä kuvat ja niistä teen erikseen päivitystä kun oon joulurahjarahoilla hankkinut kameran, joka kuuluu siis mun joululahjoihin. Se lahja täytyy tosin vielä etsiä.
Jumitin keskiviikkona pitkästä aikaa kokonaisen päivän kotona, katsoin huikeat 25 jaksoa The Big Bang Theorya, joka muuten edelleen on loistava sarja. Töihin paluu ei kiinnostanut yhtään, en olisi millään halunnut mennä, ei töissä ole mitenkään vastenmielistä, mutta mun jaksaminen ja energia ei vain riittäisi nyt työntekoon. Mieluiten vaan istuisin kotona tuijottamassa Big Bang Theorya ja tekemättä yhtään mitään. 

 Tänäänkin kuitenkin jaksoin töissä hyvin sen ajatuksen voimin että illalla pääsen siskon ja Petterisedän kanssa elokuviin. Me käytiin katsomassa Piin elämä (Life of Pi), niille jotka eivät tiedä, se kertoo intialaispojasta joka haaksirikkoutuu bengalintiikerin kanssa, ja ne yrittää yhdessä selviytyä merellä pienessä pelastusveneessä. Se elokuva oli kertakaikkiaan ihana, ja sillä tiikerillä oli ehdottomasti paras nimi mitä tiikerille voi antaa: Richard Parker. 
Musta se oli vaan tosi hyvä elokuva, se oli omalla tavallaan tosi hauska, mutta myös tosi surullinen. Mutta mä pidin siitä, se sopi hyvin mun mielialiaan, ja mä välillä nauroin siellä ihan kippurassa (en tiedä nauroiko kukaan muu, kun leffa loppui mä kysyin Hannalta oliko se elokuva hauska vai nauroinko mä väärässä kohtaa..) ja välillä pidätin itkua. Toisaalta toivon että se elokuva olisi loppunut vähän toisin. Richard Parkerin olisi pitänyt hyvästellä. Mutta noh, sehän se elokuvan pointti oli, elämä on pitkälti luopumista, mutta rankinta on se jos ei saa jättää hyvästejä.

Mun päivät on menneet tosi nopeasti, aika tuntuu kokoajan juoksevan, jotenkin tuntuu että päivät on ihan yhtä sumua. Nyt jotenkin kun tuntuu elävän tunnin kerrallaan ja päivän kerrallaan, aika tuntuu menevän paljon nopeammin. Mä oikeastaan olen lopettanut kellon katsomisen, mä töissä katson kelloa että tiedän kauan seuraavan asiakkaan tuloon on aikaa, ei sillä ole väliä onko kello kolme vai kaksitoista, en mä jaksa miettiä kuinka monta tuntia kotiinlähtöön on, kun ei ole kiire oikeastaan kotiin niin sama se on. Tietysti mä odotan asioita tulevaisuudessa, mutta en jaksa ajatella että koska mitäkin tapahtuu tai asettaa ajallisia tavoitteita, kuten että missä olen uutenavuotena, monelta, kenen kanssa, mihin mennään ja mitä tehdään, tai että koska pääsen shoppailemaan, minne ja kenen kanssa. Sen pidemmälle en oikeastaan asioita ole miettinyt tai suunnitellut, tuntuu hirveän raskaalta yrittää suunnitella asioita paria päivää pidemmälle. Sanoo hän joka yleensä on monta kuukautta etukäteen suunnitellut menonsa ja kaverien näkemiset etukäteen. 

Nukkumaan. Vielä kaksi päivää töitä.
Jenz 

 


 

lauantai 22. joulukuuta 2012

Light up the dark

Rönähdin sohvalle tietokoneen kanssa, ja katselin muutaman jakson taas Big Bang Theorya, nyt pistin mun yhden ehdottoman lempileffan pyörimään, Notting Hillin. Tää on niin maailman paras hyvänmielen leffa, samoin kun Pretty Woman. Sopivaa taustapyörimistä samalla kun kirjoittelee. Mä pääsin tänään vähän aiemmin töistä, tai itseasiassa olin töissä normaalin 8 tunnin sijasta 4 tuntia. Kävin jouluostoksillakin, vaikka mun ei pitänyt tänä jouluna ostaa joululahjoja. Mutta laskeskelin silti tuossa että mun veronpalautusrahat on mennyt lahjoihin, ja vähän enemmänkin. Mutta eipä mua haittaa, kaikille löytyi jotain mukavaa, sillälailla etsimättä sen kummemmin enkä ottanut stressiä joululahja-asioista.
Mun pitäisi siivota täällä, kerrankin pystyisi siivoamaan kun kissat ei ole täällä. Ne kun pelkää imuria. Kissat vietiin tosiaan hoitoon torstaina, ovat joulun ja uudenvuoden yli ja haen ne sitten kun alkaa tulla ikävä. Eli nyt :D Mutta en mitenkään jaksaisi alkaa siivoamaan. Pitäisi myös tehdä jotain ruokaa, mulla on sellainen tunne etten jaksa huomisiltaan asti pelkällä kamomilla teellä. Mun jääkaapissa on tasantarkkaan vitusti sinappia, vettä pulloissa, meetvurstia ja paprika. Kaikki sekaisin, hyvä iltapala siitä tulee. Musta tuntuu että on ollut mukamas taas ihan kauhea kiire, mut en oikeastaan ole tehnyt kyllä mitään. Tai noh, tiistaina tulin vasta Pukkilasta, keskiviikkona tein jotain, en muista mitenkään kyllä mitä.. torstaina vietiin kissat ja eilen olin odottamassa Hannan ja Petterin kanssa maailmanloppua. Oli maailmanlopun teetä, patonkia, maailmanlopun hunajameloni, sauna ja elokuva 2012. Joka oli varsin viihdyttävä, tosin en yhtään jaksanut keskittyä siihen ja kyselin kokoajan Petteriltä et "mitä nyt tapahtuu, kuka toi on, ai missä noi on nyt? ai onko toi laiva?". Puhuin muutenkin levottomia, olin liian levoton ja väsynyt ja kaikkea. Käyn kokoajan ihan ylikierroksilla, edelleen kaikki mitä aloitan jää kesken ja ajatus harhailee. Oon ahdistunut ja tuntuu että olis kokoajan taas pala kurkussa ja en saa henkeä ja sydän hakkaa epätahtia. Normaalisti mä epäilisin että mulla on kilpirauhasessa vikaa, mutta nyt on vaan päässä vikaa :D Enkä mä pysty kirjoittamaan kun mun ajatus harhailee tossa leffassa, mun syypielet on korviin asti kun tää leffa vaan on niin ihana ja söpö ja toi Hugh Grant on niin urpo! <3
Mun pitäisi myös pakata tavarat, lähden huomenna joulunviettoon vanhemmille, suunnitelmissa taas nähdä paljon kavereita ja kaikkia murusia, toivottavasti vähän myös rentoutua. Mutta tuntuu vähän mahdottomalta ajatukselta. 
Eikä tästä mun kirjoittamisesta tule nyt yhtään mitään. Jos en kirjoita ennen joulua niin hyvää joulua. Vitun hyvää joulua :D

Tähän leffatunnelmaa, aina tulee Notting Hill tästä biisistä mieleen. Ja tää biisi on kyllä aika hyvä muutenkin. Ei tosin yhtään sitä mitä mä yleensä kuuntelen.

  
Mua piinaa tää hiljaisuus. Jokaisessa merkityksessä.Ja mun tee on jo taas kylmää. Se ei nyt yllätä ketään.

The smile on your face let's me know that you need me
There's a truth in your eyes saying you'll never leave me
The touch of your hand says you'll catch me if ever I fall
You say it best when you say nothing at all

Jenz 

torstai 20. joulukuuta 2012

Quotes








Niin, mieti sitä.
Jenz

Yöavautuminen

There's the ones that you love,
The ones that love you,
I can't turn my back on you
When you are walking away.

 Kello on kaksitoista, tasan 0:00. Mua väsyttää, mut ajatuskin siitä että pistäisin silmät kiinni ja alkaisin vaan nukkua tuntuu jotenkin vastenmieliseltä. Mä soitan edelleen tätä samaa Mansonin levyä, Eat me, Drink Me. Nää sanoitukset on jokaisessa biisissä jollain tavalla osuvat. "Just don't break, don't break my heart And I won't break your heart-shaped glasses". Mulla olisi taas niin paljon ajatuksia ja asioita sanottavana, mutta koska mun elämä on tälläistä tosi tärkeää ja salaista ydintiedettä niin en puhu mitään suoraan vaan taas kerran kiertelen ja kaartelen asioita. Mun tekisi mieli perustaa anonyymiblogi jonka olemassaolosta kukaan ei tietäisi ja saisin purkaa ja paasata sinne kaikki vitutukset, ahdistukset, surut ja muut asiat ihan just niinkuin ne on. Ilman että tarvii huolia siitä että paljastaa jonkun yksityisasioita, työasioita, loukkaa jotain tai paljastaa maailmaakin suurempia salaisuuksia. 

Onneksi mulla on iltavuoroviikko, niin ei tarvitse miettiä sitä että aamulla pitää herätä aikaisin, saan nukkua yli kymmeneen ilman että tulee edes kauhea kiire. Tänäänkin avasin aamulla ensimmäisen kerran silmät puoli kymmeneltä, kun jotkut omituiset tahot alkoi pommittaa mua viesteillä. Silti nousin sängystä vasta 10:30, ei vaan kyennyt aiemmin. Mä olen nukkunut viimeisen viikon unia näkemättä, pää on ihan täynnä pelkkää tyhjää. Hereillä ollessa, töissä ollessa mä vaan mietin että voikun pääsisin jo kotiin että voisin vaan kaivautua peiton alle ja nukahtaa ja sammuttaa taas ajatukset hetkeksi. Sitten kun mä pääsen kotiin, alkaa ihan hirveä levottumuus ja ahdistus, mä pyörin ja kierrän ympäri kotia saamatta mitään aikaan. Tänään tulin töistä ja menin suoraan umpijäässä suihkuun, seisoin siellä varmaan puoli tuntia ja tuijotin mun käsiä ja ihoa. Ja seiniä. Ja paskaa kissanhiekkalaatikossa. Sitten tulin sängylle ja makasin siinä kattoa tuijottaen vaikka kuinka kauan, ei vaan ollut kiire mihinkään tai tehdä mitään. Tiesin ettei tästä mun elämänmuutoksesta helppoa tule, mä odotin hirveää ahdistusta, surua ja pelkoa, mutta tää tyhjyys ja vihaisuus pääsi yllättämään. Tänäänkin mä melkein aloin raivoamaan yhdelle setäparalle joka keskeytti mun ruokkiksen. Se pappa halus vaan tukanleikkuun ja mä olin sille tosi tyly. Anteeksi setä. Käskin sen kyllä ottaa suklaata. Vai käskinkö. En muista enää.  

 Tää biisi ja tää video. <3

Ainakin mun puhelimen akku on parempi kun edellinen. Otin sen aamulla latauksesta ja oon käyttänyt sitä kyllä aikalailla kokopäivän, ja puhunut puhelimessakin sillä varmaan 1,5h + kuunnellut musaa, käynyt FB:ssa ja lukenut blogeja. Nyt vasta alkaa olla akku loppu, 12% jäljellä. Mutta en lataa, loppukoot akku. Saa nähdä pistänkö sitä enää edes päälle. Toivottavasti Marie on leiponut torttuja, se vähän uhosi töissä tänään niin. Mä en jaksanut edes tehdä itselleni ruokaa. Onneksi töissä on aina ruokaa. Taitaa muuten olla maitotölkki edelleen pöydällä. Riikka lähetti mulle niin ihanan viestin että hyvä etten alkanut vollottaa. (Paljoa.) "Mä kyllä kuuntelen ja autan tarpeenvaatiessa niin hyvin ku pystyn :) välillä tuntuu että maailma romahtaa mut kyllä se siitä paremmaks muuttuu! sulla on vielä lisäksi stressiä töiden ja muidenkin asioiden suhteen niin jouluks kun tuut tännepäin niin yritä rentoutua kunnolla, laita puhelin vaikka edes päiväksi piiloon ja anna äitin hemmotella, ole peiton alla, katso leffaa, lue kirjaa ! :)"

Ehkä mun on vaan pakko alkaa yrittää nukkumaan. Kissat on molemmat linnoittautuneet mun jalkoihin, ovat kääntäneet selkänsä mulle ja korvat luimussa molemmat. Huomenna vien kissat entisille naapureille hoitoon Kaukajärvelle, saavat olla siellä koko joulun ja uuden vuoden jälkeen haen sitten pois. Mä niin haluan maalata ton vastapäisen seinän, en jaksa tuijottaa valkoista seinää. Joku voisi tulla tekemään mulle samallalailla kun Muumeissa Hemulin seinille tehtiin. Hemuliressu tuli seinähulluksi mutta löysi lopulta jotain huumekasveja jotka hehkuu pimeässä. :D
 
  
I gave my soul to someone else
She must have known that
It was already sold.
It was never about her,
It was about the hurt.
I'm waiting
Like a glass balloon
And I'm fading
With the sound turned off
I'm waiting 
Jenz

tiistai 18. joulukuuta 2012

Ei joulua. Vain musiikkia.

 I wanna live, I wanna love
But its a long hard road, out of hell

Kiirettä taas jotenkin pitänyt, olin tosiaan perjantai päivän sairaslomalla ja viikonloppuna nyt tuli enemmän ja vähemmän levättyä. Viikonloppu tosiaan oli kuitenkin tosi kiva. Ainoa harmi puoli oli etten päässyt Karoliinan vauvan ristiäisiin, koska olin sen verran kipeä ettei uskaltanut ottaa riskiä että tartutan sitten tuoreen äidin tai vastasyntyneen pikkuvauvelin. Näin kuitenkin kavereita, olin äitin ja iskän luona "hoidossa" ja sain myös sängyn kotiin.  Sain myös viettää Riikan kanssa ihan kokonaisen päivän, ja oli niin kiva olla vaan yhdessä, mukavaa vaihtelua sille jatkuvalle puhelimen pyttelylle, (joka tosin on musta tosi hauskaa koska ensinnäkin me ollaan Riikan kanssa niin urpoja että meistä sais todellakin tehtyä tosi hauskan (tragi)koomisen sarjan!) varsinkin kun Whatsappin hymiöt on vaan niin loistavia että kuollaan jo pelkästään niihin.
Me käytiin Joulumaassa ja siellä oltiin romanttisesti rekiajelulla, sieltä hilpastiin mutkan kautta Karismaan Lahteen ja shoppailtiin muunmuassa Alkossa, (aina on hyvä viedä raskaanaoleva nainen Alkoon joululahjaostoksille) ja rintsikkakaupassa Changessa. Reissun tärkein kohokohta oli kyllä ehdottomasti SYÖMINEN. Ketään ei yllätä kun ollaan me kaksi kyseessä. Mentiin Subwayhin syömään ja syötiin oikeastaan kokonaan samat annokset, mua vaan alkoi risomaan kun Riikka otti kokonaisen ja mä puolikkaan, sit kuola poskella tuijotin Riikan syömistä kun omat oli jo loppuneet!


Meijän romanttinen ajeluttaja!


Riikka syö!
PIPARIA!

Kivan viikonlopun kruunasi että sain VIHDOIN ja viimein Verkkokauppa.comista eilen tekstiviestin että mun akku on vihdoin saapunut sinne että sen voi noutaa. Oon niin happy happy HAPPYYYY jos se nyt vaikka kestäisi vähän paremmin. En varmaan osaa edes käyttää tota Samsungia enää kun oon käyttänyt tota "vanhaa Nokiaa", josta toimii about puoli näyttöä vaan. Mutta hyvin mä nyt oon taas pärjännyt tolla Nokian luurillakin kunhan totuin siihen, on inhaa siirtyä älypuhelimesta tavalliseen luuriin
Arvatkaa vaan kumpi on uusi ja kumpi vanha akku..
Mutta oon iloinen että vihdoin sain ton akun, toivottavasti kestää pidempään. Jännittävää tosin oli se kun kaivoin tuon Samsungin tuolta hyllyn päältä, ihmettelin että mikä on kun se takakuori silleen kummasti pullotti eikä meinannut pysyä kiinni. Avasin sen kuoren niin se vanha akku oikein hyppäsi ulos sieltä paikaltaan, ja se oli tosi turvonnut, oikein semmoinen pyöreä pallero! Otin oikein kuvan missä vertasin uutta ja vanhaa akkua, ei ihme ettei se ole toiminut se vanha akku jos se tolleen turpoaa :o Toivon vaan ettei se räjähdä.. 
Äitin ja iskän luona kun olin niin mä lähinnä möllösin, kävin saunassa ja katsoin porukoiden kanssa telkkaria, ja ittekseni yöllä tuijottelin Rillit huurussa ensimmäistä tuotantokautta, nyt jo onkin toinen kausi meneillään. Pakko mun on myöntää että se on kyllä niin hauska sarja! Tähän väliin pakko laittaa mun lempisarjasta Frendeistä kuva jaksosta mille oon nauranut niin monet kerrat!


 

 Mä myös lasitin porukoiden luona ollessa (kirjoitan aina kotona-ollessa ja puhun että oon kotona vaikka olisi iskän ja äitin luona, ehkä selvempää että kirjoitan porukoilla kun kotona, vaikka tuskinpa sillä on väliä missä olin :D) ruukun jonka oon ajat sitten joskus keväällä tai kesällä itkukurkussa raivareissa vääntänyt, koska se oli yksinkertaisesti niin työläs et istuin sen pöntön kanssa melkein koko yön. Nyt meinasi käydä lasittamisen kanssa samallalailla. Nyt vaan totesin että tuo puuhailu oli ihan kivaa ajanvietettä kun sai ajatukset muualle, ei toisinsanoen tarvinut ajatella yhtään mitään. Siitä nyt pitäisi tulla vähän shakkikuvioinen, jokatoinen jonkinlainen violetinpunainen, oliskohan oikea sana sitten purppura tms ja jokatoinen harmaa, ja sitten virhekohdat missä ruudut ei vaan mene kohdilleen, ovat mustia. Purppurat pitäisi olla kiiltäväpintaisia ja harmaat ja mustat mattaa. Saa nähdä sitten miten on onnistunut, huomenna pitäisi aamulla saada ruukku polttouunista pois. 

Tänään aamulla ajelin sitten Pukkilasta pois, en viitsinyt illalla lähteä enää ajelemaan kun oli niin pimeää ja tuulista ja kauheasti lunta. Päivänvalossa oli muutenkin sitten kivempi ajella. Riikka laittoi mulle heti aamusta viestiä että kuuntelee Marilyn Mansonia, ja sain sitten itsellenikin Dope Shown soimaan päähän pitkästä aikaa. Kuuntelin Mansonin Lest We Forget kokoelmalevyn kokonaan pi, muita Mansonin levyjä kun ei ollut autossa. Nyt kun kotiin pääsin niin kaivoin muutkin levyt hyllystä ja pistin soimaan. Mun suosikkilevyt Mansonilta ovat Mechanical Animals, Golden Age of Grotesque ja Eat Me, Drink Me. Kahdesta uusimmasta levystä en pidä oikeastaan lainkaan. Mechanical Animals tuo ahdistavia muistoja mieleen niiltä ajoilta kun olin niin angstinen teini, mutta näin monen vuoden jälkeen nuo kappaleet kuulostavat taas niin hyviltä. Vuorotellen automatkalla soitin tosiaan Lest We Forgetia ja vuorotellen Lady Gagan Born this Way-albumia.


Anteeks tää on tosi random mun repesin tälle vaan ihan vitusti :D
I'm gonna drink my tears tonight 
I'm gonna drink my tears and cry 
'Cause I know you love me baby 
I know you love me baby
I could be girl, unless you want to be man 

I could be sex, unless you want to hold hands
I could be anything, 
I could be everything 
I could be mom, unless you want to be dad
Lady Gaga - Government Hooker
 
  
Tänään jäin Marien kanssa ylitöihin auttamaan Marieta ettei se joudu olee koko yötä töissä, vaan siksi että tiesin ettei mulla ole mihinkään kiire, eikä kukaan odota tai muutenkaan ole mitään tekemistä. Mutta oli kiva tulla kotiin kun kissat istui odottamassa mua oven takana. Tosin ne meni piiloon kun rymysin kahden patjan kanssa sisään :'D <3 Olin väärässä, kyllä mua odotettiin. Joulufiilis ei tule.
  
 
Jenz